Macaafa Seera Uumamaa Boqonnaa 4 irratti Qaayinii fi Abeel lamaan isaanii iyyuu Waaqayyoof aarsaa akka fidan ni argina. Abeel hoolota isaa keessaa isa gaarii kan fide yoo ta’u, Qaayin immoo firii lafa irraa fide. Haa ta’u malee, Waaqayyo aarsaa Qaayin ni dide, garuu aarsaa Abeel fudhate.
Qaayin Waaqayyo aarsaa obboleessa isaa malee kan isaa akka hin fudhanne hinaafe; kanaaf aarii fi hinaaffaa irraa kan ka’e isa ajjeese.
Waaqayyo Qaayinitti maal akka hime mirkanaa’ee beekuu kan hin dandeenye ta’us, barreeffamichi deebii inni Abeeliifi obboleessa isaatiif kenne agarsiisa. Obbolaan lamaan aarsaa Waaqayyoof erga dhiheessanii booda, “Waaqayyo [Abeeliin] ni kabaja, Qaayinii fi aarsaa isaa garuu hin kabajne” (Seera Uumamaa 4:4). Kana jechuun Waaqayyo aarsaa Abeel fudhatee kan Qaayin garuu ni dide.
Kakuu Haaraas namoonni maaliif kennaa akka kennan seenaa wal fakkaatu dhiheessa: “warri gara Kiristoositti cuuphaman hundinuu Kiristoosiin uffataniiru. .
akkuma Kiristoos ulfinaan du’aa ka’e, cuuphamuudhaan du’aatti isa waliin awwaalamanii turan kan Abbaa...nutis jireenya haaraa jiraachuu dandeenya" (Roomaa 6:3-5).
Waaqayyo aarsaa Qaayin aarsaa gosa sirrii waan hin taaneef ni dide. Aarsaa Abeel irraa adda taʼee, kan Qaayin Waaqayyo biratti fudhatama hin qabu ture. Kana kan beeknu Waaqayyo aarsaa Abeel akka fudhate malee kan Qaayin akka hin fudhanne Caaffanni Qulqullaa’oon nutti hima (Seera Uumamaa 4:3). Kun immoo wanti Waaqayyoon gammachiisu fi wanta isa hin gammachiifne gidduu garaagarummaan akka jiru nutti hima.
Waaqayyo Qaayiniin maal akka jedhe mirkanaa'ee beekuu kan hin dandeenye ta'us, inni itti aaree akka ture lakkoofsa 7 irraa hubachuu dandeenya. Sababa cubbuu Qaayin lafti abaarame (Seera Uumamaa 4:12). Garuu kana caalaas aarsaan isaa gosa aarsaa sirrii waan hin taaneef Waaqayyoon waan hin gammachiifne fakkaata. Aarsaan Abeel kan Waaqayyoon eebba isaaf galateeffachuu ykn galateeffachuu ta'uu danda'a. Macaafni Qulqulluun aarsaan Abeel maal akka fakkaatu addatti hin dubbatu; haa ta’u malee, bineensa fidee dhiiga malee Waaqayyoof akka dhiheesse nutti hima (Seera Uumamaa 4:4). Macaafni Qulqulluunis amantiin keenya biyya lafaa irraa adda ta’uu akka qabu nu barsiisa (1Yohaannis 2:15-17). Kana jechuun kadhannaan keenya Waaqayyoon deebii akka argatuuf warra hin amanne irraa adda ta’ee jiraachuu qabna jechuudha.
Aarsaan Abeel Waaqayyoof urgooftuu mi'aawaa ture, kan Qaayin garuu akkas hin turre.
Kitaaba isaa Wangeela Seera Uumamaa [1] keessatti, C. Joon Kooliins sababni biraa Qaayin Abeeliin ajjeese jiraachuu akka danda’u yaada dhiheessa- hinaaffaa gosa aarsaa isaanii adda addaa irratti: "Qaayin jiraachuu obboleessa isaatiin balaan akka isa mudate itti dhaga’amuu danda’a."
Waaqayyo Qaayinitti, "Cubbuun balbala irratti jilbeenfatee jira. Fedhiin isaa siif ta'a, ati garuu itti to'achuu qabda" jedheera. (Uumama 4:7)
Kana jechuun cubbuun mana isaatiin alatti eegaa ture, carraa isa miidhu argachuuf abdatee ture. Qaayin fedhii bineensa fakkaatuun Abeeliin akka ajjeesu of hayyamuu caalaa beekuu qaba ture fakkaata ture-garuu cubbuun hammam cimaa ta'uu akka danda'u hin beeku ture!
Seenaan kun baay’ee barbaachisaa dha, sababiin isaas cubbuun akkamitti jireenya keenya balleessuu akka danda’u nutti agarsiisa. Qaayin obboleessa isaa Abeel kan isa hinaafu waan taʼeef kan ajjeese siʼa taʼu, cubbuun kun immoo balaa kana caalu isarra gaʼeera. Inaaffaan gonkumaa akka nu mo'atu gochuu hin qabnu!
Egaa Obbolootakoo Seenaa kana irraa maal hubannaa? Gaarii yoo hojjette gaariitu si eeggata hammeenya hojjennaanis hammeenyumatu si eeggata.
Kanaaf gocha keenya guyyaa guyyaa keessatti nama meeqatu hojii keenyaan du’aa oolaa? Itti haa yaadnu.
Source: https://www.betweentwocriminals.com/posts/why-did-cain-kill-his-brother